Radansuun retkeilypolku

Radansuun luonto- ja retkeilypolku

19.10.2019 lähdimme avaamaan uutta Radansuun kylän kiertävää retkeilyreittiä.

 

Kokoonnuimme Radansuun uimarannan parkkipaikalle, josta lähdimme 8.30 avaamaan uutta polkua, tämänkaltaisena ei tietääkseni ole Radansuuta koskaan retken nimissä kierretty (korjatkaa jos olen väärässä). Suuntasimme kohti kylänrantaa, tällä retkellä sivusimme golf alueen reunoja mutta varsinainen reitti aikanaan valmistuttuaan ei saa mennä golfkentälle ja etäisyyttäkin pitää hieman olla turvallisuuden varmistamiseksi.

 

Vanha Radansuun kylän sijaintipaikka on merkitty kivipaadella jossa on vuosilukuja milloin kasakylä on siinä sijainnut, eli vuosina 1443-1863. Kylänrannassa on myös laavu ja tulisija. Seuraavana Iitin kalamiesten maja vuosikymmeniä paikoillaan ollut kalan narraajien tyyssija ja kilpailujen keskus, Kalastusseura on perustettu 1959 ja maja on rakennettu tietojeni mukaan 1961.

Noustuamme jonkin aikaa pientä metsäpolkua saavuimme Lemmenkukkulalle josta aukeaa upea näköala Urajärvelle, sitten hieman matalampi jyrkänne josta taas näköalat Saveniuksen peltojen yli Lammaskallioille ja kun siitä noustaisiin vielä mäki, niin olisimme ylähautausmaan kiviaidan takana.

 

Nimet ovat jostain tarpeesta aina löydetty, niin myös Radansuussa, kun seuraavaksi olemme Torvikalliolla kivipaadessa teksti "Hollolan saarnapaikka 1400-1539 ja säe Matt. 5. jakeet 1-2 t". Seurakuntalaisille on sieltä senaikaisin viestein kerrottu tärkeitä asioita. Seuraavaksi laskeudumme kohti Kymijoen rantaan hyväkuntoista mökkitietä Kuoppasuonlahden itäreunaan ns. Virmelän venerantaan, kierrämme sitten hiljalleen koko lahden ja saavumme Vanhainkodin rantaan, josta lähtee jo monille tutuksi tullut vajaan kilometrin mittainen polku Kalmusaareen, jonne päästäkseen on ylitettävä heinäinen salmi kapeaa lankkusiltaa myöten.

 

Tämä kirjoitus on kirjoitettu silloin kun pitkospuita ei vielä oltu mitenkään kunnostettu Niskaportinlahdella, ja siksi jouduimme kulkumme johdattelemaan golfkentän laitaa Pohjanmäen suuntaan, tämänhetkinen tilanne on jo pitkosten osalta hieman valmiimpi ja retki voidaan nyt tällä vedenkorkeudella tehdä osin uutta pitkosta ja osin korjattua vanhaa sekä vanhasta pitkoksesta rakennettua kiertopitkosta upottavan suokohdan ympäri. Rakentaminen ja uusiminen jatkuu heti kun saamme koronan tuottamat vaikeudet ohitettua.

 

Kierrämme saaren Antin sinne kunnossapitämää ja huoltamaa polkua seuraten, Hiirettelänsalmi ja vastarannalla Hiirettelänvuori tekevät aina vaikutuksen perisuomalaisella tavalla katselijaan. Kalmusaaressa on tuttu taukopaikka. Laavu, nuotiopiiri, puuvaja ja huussikin löytyy. Jälleen kerran on

Erkki sytyttänyt tulet ja kahvikin on jo valmista juotavaksi. Kottikärryt kuuluvat Erkin vakiovarustukseen kun Kalmusaareen mennään kahvinkeittoon. Kiitos Erkki.

 

Tauon jälkeen matka jatkuu Kohti Kankaanlahtea (nykyisissä kartoissa Orisuonlahtena mainittu) Antin talkooinnostus näkyy täällä kun kierrämme Pohjanmäkeä, nyt jo länsipuolella.

Ratansuun raitti aukeaa ja city kun kohti kyläkauppaa kuljemme, kaupassa täytyy poiketa ja iloisesti

meitä tervehtii Terttu, toinen kauppiaista Irja on lähtenyt hankintamatkalle. Siinä kaupassa on tunnelmaa, jota ei muualta enää löydä. matkailunkin kannalta jo loistava esimerkki siitä kuinka pieni kyläkauppa elävöittää olemassaolollaan kylän raittia.

 

Kylän oma aukio seuraavana ns. aho, tosin toria siellä ei ole ollut, mutta leikkiä ja peliä sitäkin enemmän, pesäpallosta

korkeushyppyyn, kymmen tikkua laudalla tai puutippaa, tähän lautapeliin oli kyllä sopivampikin paikka Kankaan vanhojen museorakennusten ympärillä, sijaitsee hieman Puntin talosta Kausalaan päin tien vasemmalla puolella, tunnistaa Iitintietä kulkiessa vanhoista harmaista rakennuksistaan.

 

Sukellamme sitten taas metsäpolulle ja vanhaan kuusimetsään ja polku vie meidät sitten melko pian

takaisin Urajärven uimarannan parkkipaikalle joten retki on tehty.

 

Hieman sumuisessa mutta raikkaassa säässä saimme retkeillä ja sadekin pysyi poissa, jutuista pää-

tellen retkeen oltiin varsin tyytyväisiä. Ralansuussa on polkuja ollut aina ristiin rastiin, mutta tiettävästi näin ei ole retkeilty, mutta tämä olikin harjoitus, jospa sitten kun polku joskus valmistuu lopulliseen muotoonsa kulkijoita riittää.

 

Jälleen kerran iso kiitos kahvimestari Erkille ja tietenkin mukana olleille reippaille retkeilijöille, ehkä seuraavaksi katsomaan ja koe ponnistamaan Repoveden uutta siltaa Lapinsalmelle, retki madollisesti joulukuun alkupäivinä näin Pekan kanssa puheltiin, silloin on Pekan vetovuoro.

 

Retkeilemisiin kirjoittanut Pentti Kivinen.